Toukokuinen aurinko helli Vääksyn jokivartta, kun sinne kokoonnuttiin julkistamaan Minnan kiintorasti-reliefiä. Paikalle oli saapunut satakunta Minnan ihailijaa todistamaan muotoilija Tomi Kulmalan taideteoksen esittelyä.
Huomionosoituksen isä, Aulis Lehto, perusteli hanketta vahvoin argumentein. "Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle. Minna on suunnistanut Suomen, Asikkalan ja Asikkalan Raikkaan maailman tietoisuuteen." Hän toivoi, että tämä kiintorasti pitäisi Minnan Asikkalan Raikkaassa ja mahdollisuuksien mukaan myös Asikkalassa. Minnan 8 MM-kultamitalia (tähän mennessä) on jo yksinään niin kova suoritus, että siihen on vaikea muiden yltää. Kiintorasti on myös kunnianosoitus Asikkalan suunnistusperinteelle.
Minnan avattua kiintorastinsa paketista Kukonharjun Ensemble esitti Kari Karjalaisen säveltämän Serenadin Minnalle ja muotoilija Tomi Kulmala kertoi työnsä lähtökohdista ja toteutuksesta. Alussa oli kuva juoksevasta Minnasta kartta kädessä. Lehtikuuseen muotoutui viitteenomainen siluetti, jossa kartta muodostaa myös joutsenen.
Tilaisuuteen toi tervehdyksensä myös Suomen Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki. Asikkalan kunnan puolesta kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Tornio ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Jaana Ritvanen luovuttivat Minnalle tässä tilaisuudessa myös Asikkalan vuoden urheilija 2011 -palkinnon. Kiertopalkinnon kyljessä on Minnan nimi jo kahdeksan kertaa, mutta lisää mahtuu vielä.
Asikkalan Raikkaan suunnistusjaoston puheenjohtaja, Minnan ikätoveri ja pitkäaikainen ystävä, Katja Iivonen kertoi aloittaneensa puheenjohtajauransa huipulta, kun Minnan oli heti toimikauden aluksi valittu valtakunnallisesti Vuoden urheilijaksi. Yhteisiä suunnistusmuistoja heillä on pitkältä ajalta.
Hovinikkarit oy:n toimitusjohtaja muisti Minnaa puisella lahjalla samalla kun ihaili asikkalalaista luontoa, joka vetää vertoja kangasniemeläiselle, sekä asikkalalaista naiskauneutta.
Tervehdysten jälkeen Minna kiitti saamastaan huomionosoituksesta. Hän oli nähnyt Lahden Urheilukeskuksessa, kuinka Siiri Rantanen lähti hiihtolenkille patsaansa tuntumasta. Vielä nyt vanhempanakin Siirin potku näytti yhtä vetävältä kuin patsaalla. Minna toivoi joskus tulevaisuudessa lähtevänsä lenkille tämän kiintorastin luota ja jalan nousevan yhtä lennokkaasti kuin reliefissä.
Tilaisuuden päätteeksi juotiin kakkukahvit ja kaikki taideteoksen toteutuksessa mukana olleet kokoontuivat yhteiskuvaan Minnan kanssa.