Viime viikonloppuna (6.-7.8.) seitsemän raikkaalaista osallistui perinteikkääseen, mutta hieman erilaiseen suunnistuskilpailuun, nimittäin tunturisuunnistukseen. Normaalista suunnistuskilpailusta poiketen kilpailussa edetään pareittain. Raikkaalta kilpailussa oli mukana kolme paria: H32 sarjassa Joona Lindroth ja Kimi Lehtinen, D38 Mona ja Mia Lindroth ja H110 Jukka Lehtinen ja Antero Näsi.
Matkat olivat molempina päivinä pitkät, erikoispitkien pituiset. Tosin tämä ei maastossa tuntunut pitkältä, sillä näkyvyyttä paljaassa tunturissa riitti niin pitkälle kuin silmä kantoi. Korkeuserotkin olivat hieman erilaiset kuin täällä Etelä-Suomessa, tästä parhaiten kertoo varmasti 10m käyräväli. Molempina päivinä lähtö oli tunturin alapuolella, josta radat nousivat ylös tunturiin. Kuntosarjalaisia ei ensimmäisenä päivänä suurem-min säälitty, sillä yksi heidän rasteistaan oli viety tunturin huipulle.
Lauantaina maaston vaativuus yllätti ensikertalaiset: Vaikka puurajan alapuolella eteneminen oli nopeaa hyväkulkuisessa kangasmaastossa, niin paljaassa tunturissa etenemistä haittasivat varvikot ja kivikot, joita riitti! Ensimmäisen päivän jälkeen Joona ja Kimi olivat kuitenkin hienosti kolmansia puolen minuutin erolla toiseksi sijoittuneisiin. Mona ja Mia olivat toisia ja Jukka ja Antero seitsemänsiä, häviten neljä sekuntia kuudensille.
Sunnuntaina lähdöt tapahtuivat takaa-ajolähtönä. Kaikki Raikkaan parit pääsivät lähtemään toisiinsa näh-den alle minuutin sisällä. Sunnuntaina radat olivat myös pitkät, tosin aavistuksen verran lyhyemmät ja helpommat kuin lauantaina, sillä noususumma oli pienempi. Joonan ja Kimin takaa-ajo onnistui hyvin ja he saavuttivat edellä lähteneet jo radan alkumetreillä. Lopputuloksissa pojat nousivat toiselle sijalle, olleen päivän nopeimpia muutaman sekunnin turvin. Mona ja Mia pitivät toisen sijansa samalla kun Jukka ja Antsa nousivat sijan ylöspäin kuudenneksi.
Maisemat tunturissa olivat upeat ja lisähuvia suorituksiin toi eläimet joita meillä ei täälläpäin Suomea ole. Muun muassa maastossa ehti nähdä poroja, joista yksi opasti innolla tytöt toiseksi viimeiselle rastille; sopuleita; isoja lintuja, kuten haukkoja ja teeriä. Myös tunturipurot, joista sai juoda matkan varrella, toivat eksoottisuutta matkaan upottavia soita unohtamatta!
Tunturisuunnistus kilpailtiin Pallaksella ja sen järjesti Pellon Ponsi. Ensi vuonna sama kilpailu järjestetään Ylläksen Äkäslompolossa. Kokemus oli unohtumaton, joten eiköhän ensi vuonnakin lähtöviivalla näy Raikkaan värejä! (: